Kiinan Muuri Wikipedia
September 5, 2021Mao Tse-tung tiesi muurin ehkäisevän Neuvostoliitosta tulevia kommunismin jaloja vaikutteita ja määräsi muurin tuhottavaksi. [ muokkaa] Alkuun myötämielisesti Neuvostoliittoon suhtautunut Mao Tse-tung alkoi ennen pitkää ottaa etäisyyttä suureen ideologiseen kumppanuusnaapuriinsa. Tämä johtui erityisesti Josef Stalinin ennenaikaisesta kuolemasta ( 1953). Stalinin seuraaja Hrutshev, Nikita, arvioi kiinalaisten liiaksi seuranneen Stalinin henkilökulttia ja muuta ei tarvittu; diplomaattisuhteet maiden välillä jäädytettiin ja Mao Tse-tungille tuli kiire rakennuttaa muuri entiselleen. Aina 1950 -luvun lopulta aina Neuvostoliiton hajoamiseen asti Kiinan muuri oli raskaasti aseistettu etuvartio, jonne tuotujen aseiden kantama riitti hyvinkin syvälle Neuvostoliiton puolelle. Aseellisia selkkauksia virallisesti ei tiedetä tapahtuneen kuin yhden ainoan kerran, vuonna 1969 Ussuria-joen rantamilla. Tuolloin venäläiset ampuivat koemielessä toistamiseen ns. Mainilan laukaukset kokeillakseen kiinalaisten huumorintajua.
Kiinan muuri wikipedia.org
- Kiinan muuri wikipedia page
- Kiinan muuri wikipedia.org
- Kiinan muuri - Muut kielet – Wikipedia
- Noise of Time – taidenäyttely esille uudella tavalla | ite wiki
Tiesitkö, että... Kiinan muuri on sinua pidempi? Tulevaisuuden turistit käyvät kuusta käsin ihailemassa Kiinan muuria. Kiinan muuri on myyttiseksi luokiteltu rakennelma Luoteis-Kiinassa Venäjän ja Mongolian rajan tuntumassa ("tuntumaan" lasketaan myös Mongolian historiallinen turvavyöhyke; turvallinen etäisyys mongoleista on noin 400 km). Muurin alkuperäisenä tarkoituksena oli työllistää noin 0, 5 mrd silloista Kiinan asukasta, jotteivat nämä miettisi kurjaa elämäänsä joutilaisuudessa, vaan sitä vastoin tekisivät hyödyllistä työtä. Muurin rakennuttaja oli Ming-dynastia, mutta muurin rakennustyön pitkäkestoisuuden (noin 1000 vuotta) vuoksi hallitsija jos toinenkin ehti vaihtua. Työn lopputarkastuksen suorittivat japanilaiset laadunvalvojat sotilaiksi naamioituneina vuonna 1937. He tekivät lukuisia ammus- ja räjäytyskokeita muurilla testatakseen sen kestävyyttä. Muuri kesti japanilaisten kovapanosammunnat hyvin. Nykyisin Kiinan muuri on rauhan ja sopusoinnun tyyssija. Muuri ei estä kommunismin leviämistä Kiinaan [ muokkaa] Kiinassa käytiin japanilaisia vastaan käytävän sodan lisäksi omaa, erillistä sisällissotaa.
Vähän hutera kappale: Kiinan muuri avaruudesta nähtynä Nykytarina väittää, että Kiinan muuri olisi ainoa ihmisen tekemä rakennelma, joka näkyisi paljaalla silmällä kiertoradalta. Yleensä on ajateltu, ettei tämä pidä paikkaansa. Taikonautti Yang Liwein ottaman kuvan perusteella eräs kiinalaislehti esitti, että muurin voisi nähdä kiertoradalta optimiolosuhteissa, mikäli katsoja tietäisi tarkalleen mistä etsiä. Väitteen voi kumota yksinkertaisella matematiikalla. Totuutta en tiedä, mutta kysymyksiä herää: Mikä on tuo "yleensä", jossa on ajateltu, ettei pidä paikkaansa? "... yksinkertaisella matematiikalla". Tämänhän voisi sitten vaikka esittää tässä, jos on yksinkertaisesti todistettavissa (uskoisin minäkin... ) Arctopolis 19. lokakuuta 2010 kello 14. 04 (EEST) Lisäsin tuohon lähteitä. – ElmA ( Keskustelu – Muokkaukset) 13. joulukuuta 2011 kello 15. 17 (EET) Kannattaa huomata, ettei tuo Yang Liwein kuvakaan "pelastaisi" kyseistä nykytarinaa (vaikka ei olisikaan osoittautunut, että kuvassa onkin joki, kuten en-wiki kertoo viitaten Journal of Optometryyn).
-- Savir ( keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 17. 25 (EET) Kannatan. Mistä muuten muurin rakennusmateriaalit on hankittu? Satelliittikuva on hyvä. -- Vnnen ( keskustelu) 17. maaliskuuta 2014 kello 23. 06 (EET) Rakenne-kappaleessa on kerrottu rakennusmateriaalin lähteistä. -- Savir ( keskustelu) 17. 08 (EET) Kannatan minäkin. Satelliittikuva on ehkä vähän triviaa, mutta saa se siinä olla, kun asiasta on kuitenkin tekstiäkin ja harhakäsitys, että muuri erottuisi avaruudesta, on ilmeisen tavallinen. -- Tanár 20. maaliskuuta 2014 kello 19. 02 (EET) Meneekö multa jotain ohi, mutta pari ristiriitaisuutta siellä mielestäni on? (tai paremmin kirjoitettavaa kohtaa) 1) "Kiinan muurin viralliseksi ilmoitettu pituus on 8 851, 8 kilometriärsinainen muuri on arvioitu yli 6 200 kilometrin mittaiseksi. Vuoden 2012 mittauksessa muurin pituudeksi saatiin tarkalleen 21 196 kilometriä" Tämän voisi avata paremmin, luvut heittelevät aika radikaalisti. Jos tuo yli 20000 kilometriä on oikea mitta, niin se pitäisi mainita ensin ja sitten kertoa, että aiemmin sitä on pidetty lyhyempänä.
2) "Kiinan muuri on rakennettu 300-luvun eaa. ja 1600-luvun välisenä muurin vanhimmat osat rakennettiin vuosien 770–476 eaa. välillä" Tässä on aika selkeää ajallista heittoa. -- PtG ( keskustelu) 20. 34 (EET) Hyvä huomio, pituuden eri määritelmät oli ilmoitettu epäselvästi ja muurin syntyaika samoin (vanha tekstikerrostuma oli lainannut lähdettä huonosti). Selitin nyt määritelmät paremmin ja uusien lähteiden mukaisesti. -- Savir ( keskustelu) 20. 52 (EET) Kannatan – J. K Nakkila ( keskustelu) 23. maaliskuuta 2014 kello 21. 22 (EET) Merkitään ja arkistoidaan. -- PtG ( keskustelu) 23. 52 (EET)
linnoite, joka on tarkoitettu suojelemaan aluetta mahdollisilta hyökkääjiltä Kaupunginmuuri on antiikin- ja keskiaikaisissa kaupungeissa yleinen muuri, joka ympäröi kaupungin. Vaaran uhatessa portit suljettiin ja muurin tornit miehitettiin. Useissa aikoinaan muurin ympäröimissä kaupungeissa muurit on purettu kaupungin laajentuessa viimeistään 1800-luvulla. Toisinaan, esimerkiksi Pariisissa ja Wienissä, on purettujen muurien ja linnoitusten paikalle rakennettu suuria bulevardeja, jotka esimerkiksi Wienissä saivat nimet Ringstraße ja Gürtelstraße. Pariisissa on useitakin sisäkkäisiä bulevardien muodostamia kehiä, jotka sijaitsevat eri aikoina rakennettujen muurien kohdalla. Siellä viimeinen ja uloin kaupunkia ympäröinyt muuri, Thiersin puolustusmuuri, rakennettiin vasta 1840-luvulla, mutta sekin on myöhemmin purettu ja paikalla on nyt kaupunkia kiertävä moottoritie, Boulevard Périphérique. Bulevardin sijaan esimerkiksi Bremenissä purettujen muurien tilalle istutettiin puisto. Vanhat kaupunginmuurit ovat vielä suurimmaksi osaksi pystyssä esimerkiksi Tallinnassa, Visbyssä, Avignonissa, Roomassa ( Aurelianuksen muuri) ja Istanbulissa.
Kuitenkin vuodesta 1622 kun Ruotsi-Suomen kaupungeille annettiin oikeus periä tullia maaseudulta kaupunkiin myytäviksi tulevista tuotteista, kaupunkialue piti määräyksen mukaan aidata. Sisääntuloväylien kohdalla oli tulliportit. [2] Kyseessä oli kuitenkin kevytrakenteinen puusta rakennettu aitaus ja tarkoitettu liikenteen ohjaamiseen tulliporttien läpi. Puolustuksellista merkitystä niillä ei ollut. Nyky-Suomen alueella niin sanottu maatullikäytäntö päättyi vielä Ruotsi-Suomen aikana, vuonna 1808. Kiina Muokkaa Kiinassa kaikkiin uusiin kaupunkeihin rakennettiin muuri aina 1900-luvun puoliväliin asti. Varhaisimmat muurit Kiinan kaupunkien ympärille rakennettiin jo yli 5000 vuotta sitten. Kiinalaiset kaupunginmuurit olivat yleensä neliönmuotoisia. Aluksi niitä rakennettiin puolustustarkoituksiin ja rajojen merkitsemiseksi. Alueen aitaaminen neljältä sivulta on aina ollut osa kiinalaista arkkitehtuuria, ja siten on rajattu niin asutusalueet, palatsit, hallinnolliset rakennukset kuin niiden sisällä olevat tilatkin.