Optima Jyväskylän Yliopisto

Salkinoja Salonen Pesuaineet

September 4, 2021

Biosideja lisätään muun muassa säilöntäaineeksi paljon vettä sisältäviin nestemäisiin pesuaineisiin. Myös kationiset tai ionittomat pinta-aktiiviset aineet eli tensidit ovat terveydelle vaarallisia. – Ionittomista tensideistä kaikki eivät ole myrkyllisiä, mutta aika moni on. Anioniset tensidit sen sijaan ovat nykyään aika turvallisia, Salkinoja-Salonen sanoo. Anionisia tensidejä käytetään yleisesti saippuoissa sekä astianpesuaineissa ja yleispuhdistusaineissa. Ionittomia tensidejä on konepesuaineissa, ja kationisia tensidejä käytetään esimerkiksi desinfioivissa siivousaineissa. Hajusteeton on aina parempi vaihtoehto kuin hajustettu. Esimerkiksi astianpesuaineissa yleisesti käytetty "sitruksen tuoksu" on usein limoneenia ja linaloolia, jotka ovat synteettisiä kemikaaleja ja Salkinoja-Salosen mukaan luokiteltu myrkyllisiksi. Muistilista kodin kemikaaleista: Lue aina pakkausmerkinnät. Annostele käyttöohjeen mukaan, älä yliannostele varmuuden vuoksi. Käytä suojakäsineitä. Varmista, että tuotteessa on joutsenmerkki ja mielellään myös Allergia- ja astmaliiton merkintä.

Salkinoja salonen pesuaineet 2019

Älä koskaan sekoita kemikaaleja keskenään. Vältä lattian pesua kemikaaleilla tai huuhtele lattia pesun jälkeen vedellä. Pullot, joissa on turvasuljin, ovat erityisen vaarallisia. Säilytä kemikaalit lasten ja kotieläinten ulottumattomissa sekä erillään elintarvikkeista. Lähde: Tuula Suontamo sekä Martat, Maa- ja kotitalousnaiset: Kodin kemikaalit -opas

Salkinoja salonen pesuaineet 2

  • Siivouskin voi olla syy sisäilmaongelmiin - TTT
  • Kuusitukin hinta tänään
  • K rauta palautus
  • Vältä yleiset virheet pesuaineiden kanssa – asiantuntija antaa muistilistan kodin kemikaaleista - Asuminen - Ilta-Sanomat
  • Nike juomapullo stadium 15

Vältä yleiset virheet pesuaineiden kanssa – asiantuntija antaa muistilistan kodin kemikaaleista - Asuminen - Ilta-Sanomat

Jos haluaa minimoida kaikkien puhdistusaineiden käytön, Suontamo suosittelee säännöllistä ja toistuvaa, mieluiten viikoittaista ylläpitosiivousta. Hyvässä lykyssä viikkosiivous voi hoitua pelkällä vedellä. " Tutkimusten mukaan esimerkiksi lattiaan kertyy kemikaalijäämiä, jotka pikkuhiljaa jauhautuvat ja nousevat hengitysilmaan. Annostelusuositukset usein ylimitoitettuja Käyttöohjeissa kerrotut annostelusuosituksen ovat siivouskemian asiantuntijan mukaan usein ylimitoitettuja. – Annosteluohjeet on yleensä tarkoitettu keskiraskaaseen likaan, joten ainakin jos siivoaa usein, vähempikin määrä riittää, sanoo Tuula Suontamo. Puhdistusaineista on saatavilla myös valmiita, sumutettavia käyttöliuoksia. Niitä asiantuntija ei suosittele käyttämään, sillä sumutettavien aerosolien on todettu altistavan astmalle. – Vaikka kyse olisi miten neutraalista ja "kiltistä" puhdistusaineesta, aerosolina se menee hengitykseen ja altistaa astmalle. Siivoojilla onkin paljon astmaa, ja lääkärit ovat tilanteesta huolissaan.

ASUMINEN Asiantuntija ruotii ekopesuaineita: Kehtaavatkin nimittää tätä ekoksi!

– Ainakin joskus on hyvä tehdä pesuaineettomia siivouksia. Eikä kaikkia pintoja tarvitse puhdistaa: kannattaa keskittyä ovenkahvojen, keittiön ja vessan hanojen, ruoka- ja tiskipöydän, samoin pesualtaiden puhdistamiseen, sillä niihin kertyy eniten likaa ja mikrobeja. Lattialla ollaan harvoin kengät jalassa, joten siinäkään ei aina tarvita pesuainetta. Pari eri puhdistusainetta riittää Kun siivouspäivä koittaa, kaupan siivoustarvikehyllyltä tarttuu helposti mukaan monia erilaisia, eri käyttöön tarkoitettuja siivoustuotteita. Puhdistusaineita ei kuitenkaan tarvita kuin paria erilaista. – Neutraalilla (pH 6–8) tai heikosti emäksisellä (pH 8, 1–10) yleispuhdistusaineella pärjää jo pitkälle. Käsitiskiaineellakin saa ihmeitä aikaan ihan pinnoillekin. Kylpyhuoneeseen taas on hyvä olla tuhdimpaa, eli emäksisempää puhdistusainetta, ja jos on kalkkisaostumia, ne lähtevät happamalla aineella (pH2–4, 9). Kalkkisaostumilta ja happamien puhdistusaineiden käytöltä säästyy, jos kuivaa pinnat ja hanat pyyhkeellä aina suihkussa käymisen jälkeen.

- Kaikki hajusteet ovat haitallisia. Yksikään niistä ei ole hyödyllinen. Ne reagoivat ilmassa olevan otsonin kanssa myrkyllisiksi tuotteiksi. Niistä tärkeimpiä ovat formaldehydi ja muut aldehydit sekä glyoksaali ja metyyliglyoksaali, jotka ovat kaikki hengitysmyrkyllisiä. Videot, joissa mikrobiologi, emeritaprofessori Mirja Salkinoja - Salonen kävi pesuaineiden ainesosaluetteloita läpi, esitettiin osana 8. 3. 2017 pidettyä Arjen kemikaalit, uhka terveydelle - seminaaria, joka järjestettiin yhteistyössä Terve Sisäilma ry:n ja Laurea ammattikorkeakoulun kanssa. MOSTPHOTOS

Salkinoja-salonen pesuaineet

– Desinfioiva aine puoltaa paikkansa ehkä vain silloin kun perheessä on oksennustautia tai ripulia. Silloinkin sitä tarvitaan vain todella vähän kosketuspintoihin. Suontamo kehottaa varovaisuuteen etenkin tuontikemikaalien kanssa. Erilaiset pikapuhdistajat ja mainoksissa hehkutetut ihmeaineet ovat tyypillisiä esimerkkejä liian voimakkaista aineista. – Kotitalouksiin myydään jopa tuhdimpia aineita kuin ammattikäyttöön. Kannattaakin olla varovainen varsinkin sellaisten puhdistusaineiden kanssa, joiden sisällöstä ei ole tietoa. Yleensä kyllä kotimaiset aineet ovat turvallisia. Tarkista pullosta nämä merkit Esimerkiksi joutsenmerkki kertoo, ettei tuote saastuta luontoa tai ole haitallinen ihmiselle. Allergia- ja astmaliiton merkki on niin ikään hyvä löytyä pakkauksesta. Puhdistusainepullossa oleva turvakorkki taas on merkki siitä, että sisällön kanssa on oltava erityisen huolellinen. Pesu- ja puhdistusainetta käytetään yleensä paljon suurempina annoksina kuin olisi tarvetta. Sen sijaan, että puhdistusaineita mätetään siivotessa liikaa, asiantuntija kehottaa miettimään, tarvitaanko kyseistä kemikaalia ollenkaan.

12. 03. 2017 klo 8:05 (muokattu 13. 2017 klo 16:18) Ekotuotteina pidetyt astianpesuaineet voivat sisältää herkistäviä ja ympäristölle vaarallisia aineita. Mikrobiologi, emeritaprofessori Mirja Salkinoja - Salonen ei sanojaan säästele, kun hän käy läpi tavallisesta marketista löytyviä ekologisia astianpesuaineita. - Kehtaavatkin nimittää tätä ekoksi! hän puuskahtaa. Salkinoja - Salonen tarkastelee astianpesuainetta, jonka kyljestä erottaa suurimmalla sanan eco. - Arvatkaa mitä se sisältää! Ei vain yhtä vaan kahta desinfioivaa biosidia: bentsoisotiatsolonia ja metyyli - isotiatsolinonia. Ne ovat haitallisimpia antibakteerisia kemikaaleja mitä voi olla! Sanottavaa löytyy myös aineista, jotka tuovat tuotteelle sitruksisen tuoksun. - Peräti kaksi erilaista hajustetta, limoneeni ja linalooli, jotka ovat erittäin myrkyllisiä. Toisen, myös ekologisena pidetyn tuotesarjan astianpesuainesta löytyy myös limoneenia. - Niin sanottu sitruuna ei ole sitruunaa nähnytkään, vaan se on limoneenia, synteettistä kemikaalia.

Mikrobiologin mukaan pesuaineissa voisi yleisesti ottaen olla puolet vähemmän vettä. Silloin aineen koostumus on siirappinen, mutta sitä tarvitsee vain teelusikallisen. Silti asiakkaat Salkinoja-Salosen mukaan ostavat mieluummin halvalla ison pullon. "Ihmiset raahaavat vettä kotiinsa. Vesi maksaa ja painaa, ja se täytyy säilöä kemikaaleilla, muuten se pilaantuu. Siksi en osta pyykinpesuun muuta kuin jauhemaisia tuotteita, ne eivät pilaannu koskaan. " Edes vauvojen pesemiseen tarkoitetut aineet eivät saa Salkinoja-Saloselta puhtaita papereita. "Kvarternäärinen amiini tappaa bakteereja, se on kaiken tappaja. Se jää iholle eli vauva kestosäilötään. " Videolla Salkinoja-Salonen tarkastelee toista pesunestettä huolellisesti. Osa pesevistä ainesosista on hänen mielestään hyviä, mutta soveltuvat paremmin tiskille kuin vauvoille. "Eihän näillä vauvaa pestä, vaan voidellaan kemikaaleilla. Kyllä vauvalle paras olisi pelkkä vesi. " Millaisia pesuaineita Salkinoja-Salonen sitten suosittelee? Maitohappo on luonnon oma happo ja Salkinoja-Salosen mukaan hyvä.

Niille on selitykset tiedotteen takakannessa. Jos jonkin ainesosan ilmoitetaan ärsyt­tävän hengityselimiä tai olevan haitallista hengitettynä, ainetta ei pidä käyttää työtilojen siivouksessa, ainakaan jos sitä ei huuhdota pois. Myöskään silmiä ärsyttäviä tai vaurioittavia aineita ei puhtaanapidos­sa tulisi käyttää. Teksti: Helinä Kujala Teksti on osa suurempaa kokonaisuutta Puhdasta sisäilmaa, kiitos!, joka on julkaistu Työ Terveys Turvallisuus -lehdessä 5/2017. Kuva: Thinkstockphotos