Kolme Sisarta Arvostelu
September 4, 2021Valot ja videot olivat itsessään hienosti tehty, mutta eivät kerta kaikkiaan sovi tähän teokseen. Vuosia sitten näin Lahdessa järkyttävän huonon version Pesärikosta. Siinä oli kohtaus, jossa päähenkilö katsoo yleisön yli kohottaen kätensä ja lausuen pateettisesti silmät mollollaan: "Kurkiaura". Viime vuoden (tai kevätkauden) Kulttuurishokin Kurkiaura-palkinnon voitti Helsingin Kaupunginteatterin Myrskyluodon Maija. Tänä syksynä Kurkiauran saa itseoikeutetusti Kolme sisarta. Kuva: Tuomo Manninen
Huawei p9 lite arvostelu
Ironista on se, että vaikka sisaret tekevät tyytymättömyytensä varsin selväksi, kukaan heistä ei toimi saadakseen asiaan muutosta. Näytelmän selkein vahvuus on sen tekninen toteutus. Erityisesti lavastus, valosuunnittelu, musiikki ja äänisuunnittelu, videosuunnittelu ja live-kuvaus yhdessä luovat teknisesti parhaimman teatteriesityksen, minkä olen koskaan eläessäni nähnyt. Kolme tuntia kestävän näytelmän ensimmäisellä puoliajalla on näyttämön keskellä valtava rakennelma, joka toimii sisarten talona. Taloa ehtii näytelmän aikana nähdä eri suunnista, koska se on pyörivän alustan päällä. Talossa itsessään on kaksi kerrosta, ja ne ovat tyypillisten huonekalujen täyttämiä. Lavalle luodun maailman uskottavuutta parantaa se, kun näyttelijät ovat ajoittain vuorovaikutuksessa talon kalusteiden kanssa: soittavat pianoa, istuvat pöydän ääressä ja katsovat televisiota. Näytelmän äänisuunnittelu on varsin onnistunut. Tämä taitaa olla minun ensimmäinen näytelmäni, jossa olen huomannut olevan käytössä surround-äänijärjestelmä eli ääntä kuuluvan muualtakin kuin lavalta päin kuten takaa, viistosti oikealta ja vasemmalta.
Minä rupean tekemään työtä, ja suunnilleen kahdenkymmenenviiden, kolmenkymmenen vuoden kuluttua työtätekevä on joka ikinen. Joka ikinen! Näytelmän lukeminen on oma taitonsa. Teksti on tiiviimpää kuin romaaneissa, ja luinkin osan näytelmästä kahteen kertaan sisäistääkseni tekstin kunnolla. Helpotusta ei tuo henkilöiden lukuisa määrä ja venäläiseen tyyliin käytetyt kutsumanimet ja lempinimet. Mutta näytelmän lukijana saan leikkiä ohjaajaa. Olisiko minun versiossani Olga realisti ja selviytyjä vai katkeroitunut? Merkitsisikö lopun kaksintaistelun ratkaisu Irinalle ulospääsyä umpikujasta? Tyytyykö Maša kuitenkaan kohtaloonsa tylsimyksen vaimona? Millä sävyllä sisarukset sanovat loppurepliikkien sanat "täytyy elää"? Edellisen kerran pääkaupunkiseudulla esitettiin Kolmea sisarta Kom-teatterissa Lauri Maijalan ohjauksena. Lue myös viimevuotinen nimipäiväjuttu suomentaja Oili Suomisesta. Kolme sisarta (samassa teoksessa myös Lokki, Vanja-eno ja Kirsikkatarha) Otava, 2011 Tri sestry, suomentanut Martti Anhava, 1901 ISBN 978-951-25749-3
Teatteriarvostelut - uusimmat sisällöt – yle.fi
- Arvostelu
- PENTIK - Sarjat
- Kerava kirpputori kävelykatu village
- Memento mori? - Kielet ja käännökset - Suomi24 Keskustelut
- Dishonored 2 arvostelu
- Risto räppääjä juonikas julia martin
- Anton Tšehov: Kolme sisarta - Moskovaan, Moskovaan - Kirsin Book Club
- Arvostelu | Lokki | Kansallisteatteri | "Perinteinen näyttelijäntyö kunniassa" | Kulttuuritoimitus
- Aateli Race 5.-6.9.2020 (huom. ajankohta) - Vuokatti Sport
Pietu Pietiäisen valot ja Sanna Salmenkallion musiikki viimeistelevät komeuden. Kuva: Tuomo Manninen / Kansallisteatteri Esitystä on modernisoitu, ja muutokset solahtavat luontevasti tarinaan. Esimerkiksi alkuperäisen näytelmän juhlien pianonsoitto on nyt korvattu karaokella. Ensimmäisessä näytöksessä myös kamerat heijastavat näyttelijöiden kasvot suurina screeneille. Live-videokuvaa on nähty viime vuosina tiuhaan Kansallisteatterin ja muidenkin Helsingin teattereiden esityksissä, mutta tässä teoksessa videokuvaus oikeasti tuo teokseen lisää. Esityksen alkupuolella hahmot esittävät elämäänsä kameralle eivätkä oikeastaan kohtaa samassa talossa olevia muita ihmisiä. Esityksen loppupuolella lavastuksesta tulee pelkistetympi ja henkilöt kohtaavat toisensa aidommin. Kerrontaan on otettu vaikutteita myös elokuvista. Jokaisen henkilöhahmon nimi esitellään pysäytyskuvissa, mikä auttaa katsojaa pysymään kärryillä, koska henkilökavalkadi on suuri. Suutelukohtauksissa screeneillä alkaa pyöriä elokuvien ikonisia suutelukohtauksia.