Etyk Kokous Suomessa
September 5, 2021Ei olisi ollut kovin vakuuttavaa sanoa, että emme voi tehdä näin koska Viro ei halua. Ilmeisesti Yhdysvalloissa kasvanut ja koulunsa käynyt Viron presidentti Toomas Hendrik Ilves on vaikutusvaltaisempi kuin Sauli Niinistö.
C++-komitean kokous Oulussa - Symbio Finland
Kukaan ei väitä, että Kekkosella olisi ollut jokin välitön vaikutus neuvottelujen lopputulokseen, Iloniemi sanoo. Kekkosella oli hyvin kiire ihan muodollisuuksien hoidossa ja vieraiden isännöimisessä. – Siinä oli heti vieraiden saavuttua juhlaillalliset. Sitten hän kävi kahdenkeskisiä keskusteluja oikeastaan kaikkien valtuuskuntien puheenjohtajien kanssa. Sitten Kalastajatorpalla hän isännöi suurta vastaanottoa, Juhani Suomi luettelee. Päiväkirjamerkinnät vähäiset Kekkonen tunnetaan tarkkana päiväkirjanpitäjänä. Etykin päiviltä ei montaa merkintää ole, mikä kertoo sekin isännän kiireestä. Kekkonen kertoo, että kotimatkalle lähdössä ollut neuvostojohtaja Leonid Brezhnev pyysi hänet autoonsa. Siellä puhuttiin Kostamuksesta, suurhankkeesta, jota Suomi halusi päästä rakentamaan itärajan taakse. Kainuulaiselle Kekkoselle se oli erityisen läheinen. – Ei Brezhnev kauheasti asioiden päälle ollut. Se oli enemmän ele Suomen presidentille, Suomi sanoo. – Kekkonen käytti tilaisuutta hyväkseen ja otti Kostamuksen esille.
Tiedätkö mikä oli ensimmäisiä suomalaisia diskokappaleita? Entä miten punkkiin suhtauduttiin sen saavuttaessa suomalaisen nuorison? Lapinlahden Linnut palasi Areenaan ja nyt ei vit**a enää yhtään! Viisi vitsiä, jotka tekivät komediaryhmästä ikimuistoisen Tunne ainakin nämä Lappari-sketsit. Musiikki- ja huumorikopla Lapinlahden Linnut työsti Yleisradiolle kolme sketsisarjaa vuosina 1988, 1990 ja 1992. Toivotut Seitsemän kuolemansyntiä, Maailman kahdeksan ihmettä ja Kuudesti laukeava julkaistaan Areenaan 2. 7. 2020 ja sarjat ovat katsottavissa palvelussa vuoden ajan. Mikäli Lapparihuumori ei ole tullut vielä tutuksi, suosittelemme aloittamaan viihtymisen näillä viidellä sketsiklassikolla. "Tääl on kovat dingot menossa" – porilaisbändi herätti 1980-luvun Suomessa ennennäkemätöntä hysteriaa Dingon tarina Ylen arkistovideoiden kautta. Dingo-ilmiön hysteerisimmistä vuosista kertoo kesän 2020 uusi audiodraama Kaikki huutaa Dingo! Peräti 20-osainen sarja on kuunneltavissa Yle Areenassa kokonaisuudessaan 2. heinäkuuta alkaen.
Eero Aho muuntautuu Suomen pitkäaikaisimmaksi presidentiksi Helsingin Kaupunginteatterin uutuusnäytelmässä. Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu saa ensi - iltansa 6. syyskuuta. Historiasta kiinnostunut Aho tunsi jo valmiiksi 50 - ja 60 - lukujen taitteeseen sijoittuvan näytelmän tapahtumat hyvin. Töölönlahdella lenkkeilee kalju mies ja höpöttää monologia. Jotain tuttua hahmossa on - hänhän on kuin Urho Kaleva Kekkonen, ilman silmälaseja tosin. Illalla sama mies, näyttelijä Eero Aho, 50, saa Kaupunginteatterin maskissa meikkivoidetta päälakeen ja 60 - luvun silmälasit nenälle. Kekkonen on kuosissa! Aho astelee näyttämölle lavastettuun Kekkosen konttoriin ja alkaa päästellä niitä samaisia lauseita, joita lenkillä treenasi. - Ohjaaja Kari Heiskanen on kirjoittanut Kekkonen ja Kremlin tanssikoulu - näytelmään sata liuskaa tekstiä. Onhan siinä ollut omaksumista, Aho sanoo. Viimeisiä harjoituksia viedään - ja Heiskanen muuttaa vielä yhtä käsikirjoituksen kohtaa. Näyttelijä ja ohjaaja keskustelevat muutoksesta maskeerauksen lomassa.
- Mutta vaikka roolihenkilö olisi miten ikoninen, ei sitä ajattele mitenkään elämää suurempana. Ihmisiä he kaikki ovat ja toimivat jostain syystä jollain tavalla, mitä pitää yrittää ymmärtää. Toisaalta politiikan hahmoista Aho on aiemmin esittänyt vain kommunisti Yrjö Leinoa. - Jeesuksen ja Jumalan roolit ovat vielä tekemättä, Aho naureskelee. Ihan Jumalaksi Kekkonen ei aikanaan kohonnut, mutta melkoinen yksinvaltias hän Suomessa oli. - Noista ajoista ei ole kauhean pitkä aika, mutta kun miettii tätä päivää, niin yhtymäkohtaa politiikassa on, näyttelijä pohtii. Jos Aho saisi nyt roolissaan samanlaisen vallan, kuin mitä Kekkosella aikanaan oli, mihin hän sitä käyttäisi? - Yrittäisin jollain tavalla suitsia eriarvoisuutta. Kävelin taas tänään Hurstin leipäjonon ohi ja mietin, miten asioihin voisi vaikuttaa. Eriarvoisuus on Suomessa iso ongelma, Aho pohtii. Hän tunnustautuu yhteiskunnallisesti valveutuneeksi ihmiseksi, joka paitsi seuraa asioita myös äänestää. UKK - hiihtoja ja Etyk - leikkejä Eero Aho on syntynyt Euroopan hulluna vuotena ja Kekkonen hallitsi koko hänen lapsuutensa ajan.
Varsinkin Suomessa, mutta myös maailmalla puhuttiin Helsingin hengestä, siitä kuinka kaikki puhalsivat yhteen hiileen työstääkseen parempaa maailmaa. Tarkemmin kokouksesta ja sen tunnelmasta voit lukea täältä. Konferenssi päättyi juhlalliseen päätösasiakirjan allekirjoittamiseen. Tuon päätösasiakirjan piti lopettaa sodat Euroopasta, vahvistaa Euroopan valtioiden rajat ja taata kaikille eurooppalaisille ihmisoikeudet. Helsingin päätösasiakirjan ensimmäinen allekirjoittaja, Saksan silloinen liittokansleri Helmut Schmidt toppuuttelee suomalaista Etyk-euforiaa. "Se oli ennen kaikkea tilaisuus tavata muita valtionpäämiehiä ja keskustella suoraan heidän kanssaan", 96-vuotias liittokansleri Schmidt sanoi vuonna 2015 Ulkolinja: Rikkiammuttu sopimus -ohjelmassa. Hän kuitenkin myöntää, että tilanne oli arvokas, mutta ei minkään päätöslauselman, vaan eri valtioiden kanssakäymisen kannalta. "Me puhuimme suoraan DDR:n johtajan Erich Honeckerin kanssa, Yhdysvaltain presidentti Gerald Ford ja Neuvostoliiton johtaja Leonid Brezhnev puhuivat keskenään. "
- ETYK Kekkosen uran huipentuma | Elävä arkisto | yle.fi
- Antti parviainen innovestor
- Etyk-kokous mullisti Euroopan ja samalla Helsingin – kuvakooste ikimuistoisesta kesästä - Kaupunki | HS.fi
- On ETYK II aika! – Volanen vasemmalta
Ehkä tärkeintä on kunnioittaa yhteistyökumppaneita ja heidän intressejään. Tämä on selvä kaava, mutta jo sen seuraaminen voisi radikaalisti muuttaa maailmantilannetta. " "Uskon, että tarvitsemme uuden perustan keskinäiselle riippuvuuvaisuudelemme. Meidän ei pitäisi pelätä sitä. Päinvastoin, tämä on hyvä väline näkemystemme harmonisoimiseksi. "Haluan edelleen korostaa, että Venäjä ei tarvitse minkäänlaista erityistä, poikkeuksellista asemaa maailmassa. " "Pystyimme kehittämään sääntöjä vuorovaikutusta varten toisen maailmansodan jälkeen, ja pystyimme pääsemään sopimukseen Helsingissä 1970-luvulla. Meidän yhteinen tehtävämme on ratkaista tämä perustavanlaatuinen haaste tässä uudessa kehitysvaiheessa. " Kun seuraa maailman taloudellista kehitystä ja siihen liittyvää kansallisvaltioiden geo- ja valtapoliittista keskustelua, ei voi tulla kuin yhteen johtopäätökseen: Niin oivallinen kuin Helsingin ETYK -kokous olikin aikanaan ratkaisemaan tuolloisia jännitteitä, se ei enää riitä kattamaan kaikkia niitä uusia jännitteitä, joita on noussut esiin viime vuosien aikana.
Hän kuitenkin sitten tunnusti että juttu oli pelkkä vitsi, kokeilu: "Kutakuinkin just noin. Kattelin taas, että kekä tänne tosissaan kirjoittelee eikä se taaskaan poikennut ennakosta mitenkään. " Ja aina sama kirjoittaja vastaa tosissaan. Heh heh …. Tarkkailija, post: 10980618 wrote: =================================================== toveri ETYK-tarkkailija Sinä nielaisit välittömästi tuon pelkästään sinulle suunnatun "täkyn", hah hah………………………… Pate45, post: 10980689 wrote: Asiasta ittestään niin tollain se menee Suomessa aika monta kertaa. On tahoja, joille on parempi, että kaikki menee hukkaan kuin se, että kekään vahingossakaan saa mitään hyötyä siitä. Se on sitä suomalaista kateutta. J., post: 10980707 wrote: Kotona sohvalla makaavat työtävieroksuvat reppanat ja sosialistit hamuaa lisää jaettavaa siihen heidän yhteiseen kassaan ovat kateellisa näille marjan ja sienien poimijoille. Meillä mätänee arvaamaton määrä marjoja ja sieniä metsiin, on vaan hieno asia, että joku ne sieltä poimii ja jos he saa siita vielä tuloa, niin se on hyvä juttu, eikä siitä pidä heitä verottaa.
Kaupunki Etyk-kokous mullisti Euroopan ja samalla Helsingin – kuvakooste ikimuistoisesta kesästä HS pyytää lukijoiden kuvia 40 vuoden takaisista historiallisista päivistä Tilaajille Presidentti Urho Kekkonen (vas. ), Neuvostoliiton johtaja Leonid Brežnev, toimittaja Maarit Tyrkkö, Länsi-Saksan liittokansleri Helmut Schmidt ja Neuvostoliiton ulkoministeri Andrei Gromyko olivat Kalastajatorpalla 31. heinäkuuta 1975. Kuva: HS Julkaistu: 18. 6. 2015 2:00, Päivitetty 19. 2015 18:40 Heinä–elokuun vaihteessa tulee kuluneeksi 40 vuotta Helsingissä järjestetystä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksesta Etykistä. Kokous näkyi Helsingissä monin tavoin, kun kaupunkiin saapui valtionpäämiehiä, pääministereitä ja ulkoministereitä 35 valtiosta. Seuraa uutisia tästä aiheesta