Optima Jyväskylän Yliopisto

Henrik Ibsen Nukkekoti Kirja

September 4, 2021

Pari juhlii joulua naapurissa, missä Nora tanssii villin tarantellan. Oman kodin hiljaisuuteen pästyään Torvald jatkaa roolileikkiä kuvailemalla Noralle, kuinka " ensi kerran saan sinut asuntooni. Ensimmäisen kerran olen yksin kanssasi, aivan yksin nuoren värisevän ihanuutesi kanssa. Kun näin siinun kiitävän viekottelevana tarantellassa vereni kiehui, en kestänyt kauempaa. sen vuoksi toin sinut tänne niin aikaisin, " Ette koskaan ole rakastaneet minua. Teistä tuntui vain hauskalta olla olevinaan rakastuneita minuun. 114) Torvaldin hyvä ystävä tohtori Rank on myös mielenkiintoinen hahmo, vaikka monissa lukemissani blogeissa hänen läsnäolonsa koettiin turhana. Noralla on avoimempi suhde Rankiin kuin mieheensä. Hän keimailee tohtorille, vihjailee näyttävänsä tälle nilja ja vähän enemmänkin ja mieskin tunnustaa, että hänellä on lämpimiä ajatuksia Norasta - skandaalin aineksia! Näytelmän lopussa tohtori kuitenkin kuolee. Epäilen itsemurhaa, sillä Rank on ollut pitkään sairas ja hän sanoi Noralle lähettävänsä viestin ennen kuolemaansa.

Henrik ibsen nukkekoti kirja in 1

Nora on miehensä tietämättä tehnyt vuosia aikaisemmin erään kauaskantoisen ja esille tullessaan moniin ihmisiin vaikuttavan päätöksen tarkoituksenaan pelastaa Torvaldin hengen. Laululinnulla täytyy visertääkseen olla puhdas nokka; ei milloinkaan vääriä ääniä. (s. 52) Näytelmä tapahtuu jouluna ja noiden kolmen päivän aikana Noran menneisyydessään tekemä valinta nousee yllättäen päivänvaloon. Myös Torvaldista paljastuu Noralle aivan uusia puolia, jotka eivät miellytä. Torvald rakastaa kaikkea kaunista ja pitää Noraa nukkevaimonaan, jonka liikkeitä ohjailee. Torvald sanookin näytelmän loppupuolella Noralle: " Enkö saisi katsella kalleinta omaisuuttani? Kaikkea sitä ihanuutta, joka on minun, vain minun, minun kokonaan. " 1800-luvulla oli vielä tyypillistä pitää vaimoa miehen omaisuutena. Kun Nora lopulta riisuu rooliasunsa ja todistaa, ettei olekaan avuton olento, vaan itsenäisesti ajatteleva yksilö, jolla on tahtoa ja voimaa liikkua oma-aloitteisesti, Torvaldin luoma pilvilinna romahtaa. Nora: Mutta enkö minäkin ole kiltti kun noudatan mieltäsi?

Tunnetaan paremmin nimellä Nukkekoti. Romanttinen perhedraama kyseenalaistaa viktoriaaniset avioliittonormit ja korostaa ihmisen tarvetta löytää oma identiteettinsä. UNESCO on liittänyt näytelmän käsikirjoituksen Maailman Muisti rekisteriinsä. Käyttäjien arvostelut: 2. 9 ( 14 ääntä)

Henrik Ibsenin Nukkekoti -näytelmä puhuttaa vielä tänäkin päivänä. Noran kipeä ratkaisu on oikea, hän ei saa kasvaa mittaansa kotona, tosin tuskin sen ulkopuolellakaan ilman lapsia ja ilman miehensä tuloja, mutta hän on vapaa yrittämään ja aloittamaan alusta. Näytelmän loppu jää minusta auki, eli Nora voisi palata Torvaldin luo. Toivottavasti järki kuitenkin voittaa, eikä hän palannut puisevan miehen moraalittomaan menoon. ***** Paradoksaalista, että tämän ajoitin äitienpäivään, tämä oli silkka sattuma. Mutta Nora on äiti. Minusta on hyvä, että äidillä on nykyisin erotilanteessa oikeus ja mahdollisuus saada lapset ja saada myös elatusapua. Joidenkin mielestä heiluri on heilahtanut liian pitkälle. Minusta avioliiton pitää olla tasavertainen oikeuksiltaan ja velvollisuuksiltaan. Hyvää äitienpäivää kaikille äitienpäivänä.

Henrik ibsen nukkekoti kirja in canada

  1. Henrik ibsen nukkekoti kirja in canada
  2. Henrik ibsen nukkekoti kirja in the world
  3. Lennot bryssel helsinki
  4. Iso 27001 sertifikaatti form
  5. Hotkiss säkkituoli pesu
  6. Henrik ibsen nukkekoti kerja terbaru 2014

Suomessa Minna Canth kuvasi työläisnaisen ankeaa arkea näytelmässään Työmiehen vaimo, joka vaikutti lähes välittömästi lainsäädänstöön, jolla naisten asemaa parannettiin. Näytelmässä, kuten monissa Canthin novelleissakin, näkyy vahvasti Ibsenin ajattelun vaikutus. Pohjoismainen tasa-arvo saa olla paljosta kiitollinen näille näytelmäkirjailijoille, siis taiteelle, joka edisti yhteiskunnallisia parannuksia. Nukkekodista ovat kirjoittaneen ainakin Jokke, Hanna ja Morre. Kuittaan Ibsenin klassikolla pisteet kahteenkin haasteeseen. Yksi piste Kirjallinen retki Pohjoismaissa-lukuhaasteeseen - ensimmäinen norjalainen kirja. Toinen piste kuittaantuu Kirjan vuoden lukuhaasteeseen kohta 18. Yli sata vuotta vanha kirja.

Yöpöydän kirjat: Naistenviikko: Henrik Ibsen: Nukkekoti

Pankinjohtaja Torvald Helmerillä on suloinen Noransa, joka sirkuttaa ja hymyilee, on naisellisen viaton ja suloinen. Helmer ohjailee ja suojelee lempeästi Noransa, sillä hän tuntee vastuunsa hupakosta vaimostaan, oravaisestaan. Hänen leivosellaan kun ei ole oikeasta elämästä mitään käsitystä. Kulissien takana tilanne on toisenlainen. Noralla on synkkä salaisuus, joka uhkaa paljastua. Helmerillä on nimittäin alainen, Krogstad, joka tietää Noran salaisuuden. Helmer aikoo erottaa Krogstadin virastaan ja tämä alkaa kiristää Noraa. Noran epätoivo ja kiristäjän julmuus luovat näytelmään kantavan jännitteen, joka laukeaa tunnetuin seurauksin. Jos nyt joku ei ole näytelmää vielä lukenut, jätän tämän tarkemmat juonipaljastukset tekemättä. Näytelmä osoittaa, että naisille varattu paikka kodin sulottarena ei riitä onnellisen suhteen perustaksi. Ote näytelmän lopusta paljastaa, kuinka radikaalisti Ibsen ajatteli omana aikanaan - hänhän näkee naisen ihmisenä: Helmer: Tämä on kuohuttavaa. Voitko sillä lailla pettää pyhimmät velvollisuutesi?

116-117) Historiallisesti katsottuna mm. suffragetti-liike alkoi vaatia äänioikeutta naisille kaksikymmentä vuotta näytelmän ilmestymisen jälkeen. Suomi oli 1800- ja 1900-luvun vaihteessa edellä aikaansa, täällä kun naiset saivat ensimmäisenä maailmassa samat äänioikeudet kuin miehetkin - jo vuonna 1906! Ja vuonna 1926 Suomessa valitiin ensimmäinen naisministeri, Miina Sillanpää, jonka syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi 150 vuotta. Takakannesta: "Ole vain avomielinen minulle, ja minä olen sekä tahtosi että omatuntosi" Nora ja Torvald Helmerin kodissa kaikki on päällisin puolin kunnossa. Nora leikkii kotia kolmen lapsensa ja miehensä kanssa. Torvald tarkkailee, opettaa ja välillä toruu hyväntahtoisesti. Vähitellen idylliin ilmestyy säröjä. Mitä tapahtuu, kun todellisuus tulee vieraaksi nukkekotiin? Nukkekoti (1879) on kertomus naisen roolin muuttumisesta viime vuosisadan lopulla. Näytelmä herätti eurooppalaisissa porvariskodeissa kiihkeän keskustelun naisen asemasta ja tasa-arvosta niin perheessä kuin yhteiskunnassakin.

Henrik Ibsen: Nukkekoti, 5. painos, 1981 Alkuteos: Et Dukkehjem, 1879 Suomentaja: Eino Palola Kustantaja: WSOY Kansi: Kari Kotka Sivuja: 91 Mistä sain kirjan: omasta hyllystä Henrik Ibsenin (1828 - 1906) Nukkekoti ei juuri esittelyä kaipaa. Kyseessä on maailmankirjallisuuden klassikko, joka on vaikuttanut pohjoismaiseen sukupuolten väliseen tasa-arvoon ehkä enemmän kuin mikään virallinen poliittinen puhe. Olen joskus muinoin tenttinyt kirjan kirjallisuuden opintoihin, mutta en muistanut kaikkia näytelmän juonenkäänteitä. Intouduin lukemaan sen uudestaan luettuani ensin Taru Kumara-Moision kirjan Maan vetovoima, jossa päähenkilö Noora joutuu miettimään omaa jaksamistaan ja rooliaan. Törmäsin Nukkekotiin melko pian uudestaankin, kun luin Minna Maijalan hienon Minna Canth -elämäkerran, Herkkä, hellä, hehkuvainen, jossa tietysti sivuttiin myös Ibseniin vaikutusta suomalaisiin 1800-luvun lopun realisteihin. Eikä se merkitys ole vähäinen. Nukkekodin alkutunnelma on petollisen onnellinen ja kepeä.

"Ja mitä sinuun ja minuun tulee, täytyy näyttää siltä, että kaikki meidän välillämme on samanlaista kuin ennenkin. Mutta luonnollisisti vain maailman silmissä. Nyt ei ole enää kysymys onnesta, on kysymys vain jäännöksistä, rippeistä, ulkokuoresta. " Nimipäivä tänään: Riikka Lukuharjoituksia -haaste: luettuja näytelmiä 4 Helmet-lukuhaaste: 34. Keskustelua herättänyt kirja, Ultimate Popsugar Reading Challenge: 17. A book at least 100 years older than you Norjalaisen Henrik Ibsenin klassikkonäytelmä Nukkekoti ilmestyi Suomessa ensimmäisen kerran vuonna 1880, tuolloin tosin nimellä nimellä Nora. Näytelmä on suomennettu neljä kertaa. UNESCO on liittänyt näytelmän käsikirjoituksen Maailman Muisti rekisteriinsä. Näytelmä kertoo kolmen pienen lapsen äidin Noran ja asianajaja Torvald Helmerin parisuhdekriisistä kahdeksan avioliittovuoden jälkeen. Nora esitetään näytelmän alussa lapsenomaisena, sillä sellaisena Torvald haluaa hänet nähdä. Mies kutsuu nuorta vaimoaan toistuvasti laululinnuksi, leivoseksi ja oravaksi, hellitelläkseen vaiko alistaaksen?

Henrik Ibsen: Nukkekoti, wsoy 1998, sivumäärä 124, näytelmä Et dukkehjem 1879, suomentanut Eino Palola. Teoksessa on Kirsti Mäkisen napakka analyysi näytelmästä. Kansikuvassa on Edvard Munchin maalaus Elämäntanssi. Ibsenin näytelmä Nukkekoti kertoo Nora ja Torvald Helmerin avioliitosta tai paremminkin siitä, mitä Noran tekemä rahan lainaus saa aikaan. Henkilöt ja juoni lyhyesti: Nora ja Torvald Helmer ovat aviopari, jolla on kolme lasta ja hyvä koti. Mies on asianajaja, joka pääsee Osakepankin johtajaksi. Muita näytelmän henkilöitä on Krogstad, joka on lainannut Noralle rahaa ja joka on menettänyt maineensa väärentämällä nimikirjoituksia. Rouva Linde on Noran nuoruuden ystävä, jonka mies on kuollut ja jättänyt lapsettoman lesken varattomaksi. Nora suosittelee miehelleen Kristine Linden palkkaamista. Samaan aikaan Krogstad on saamassa potkuja ja pyytää Noraa puhumaan puolestaan. Hän uhkaa paljastaa lainan ja vielä pahempaa nimikirjoitusväärennöksen. Nora on väärentänyt isänsä allekirjoituksen velkakirjaan.

  1. Sonera liikkuva netti plus