Paula Koivuniemi Perhonen
September 5, 2021Tekst piosenki: Nukkuu jo maa Satuttaa sanat eiliset Et oikeaa löytää saa Särjet sydämet Ei saanutkaan Koskaan luottaa hän Ikuiseen rakkauteen Yöperhonen Vain tietää sen Nähnyt on pimeyden sielussaan Ja matkoillaan Pois lentäen Jättää taas peloissaan Rakkauden aina vaan Käy etsien Yksin vaan Muistot kuin jää Kylmettää ajat entiset Kai selviää siivet nää Vaikka usko et Ihmiseen uudelleen Poznaj historię zmian tego tekstu
Perhonen Paula Koivuniemi
Henkilötiedot s. 0. 1947 - 0. 0, Seinäjoki Teksti Erkki Pälli Nimet Tärkeät päivämäärät Syntymäaika 0. 0, Seinäjoki Roolit ja soittimet Roolit laulaja Soittimet laulu Vaikuttajat Toivo Kärki, "keksijä", levytuottaja, kapellimestari Jori Sivonen, levytuottaja, säveltäjä Esa Nieminen, levytuottaja, sovittaja, säveltäjä Paula Koivuniemen kiinnostus musiikkia kohtaan on kodin perintöä, sillä hänen isänsä Mauri Koivuniemi oli Pohjanmaalla suosittu ja arvostettu tanssimuusikko. Tyttärellä oli tapana jo pienestä pitäen seurata isää keikoille ja lauleskella lavan edessä ajan muoti-iskelmiä orkesterin mukana. Lavalle hän joutui kerran puolittain vahingossa, kun yhtyeen vakituinen solisti oli sairastunut ja tyttärensä innon sekä luontaisen lahjakkuuden havainnut isä pyysi hänet solistin tuuraajaksi. Tämän kokemuksen jälkeen Paula Koivuniemi alkoi haaveilla oikein tosissaan iskelmätähden urasta. Niinpä hän ryhtyi ottamaan pianotunteja ja keikkailemaan aina tilaisuuden tullen. Vuonna 1964 Paula Koivuniemi kävi esittäytymässä Toivo Kärjelle, mutta Topi kehotti neitoa opiskelemaan hieman lisää laulamista ja palaamaan asiaan sitten vuoden tai parin kuluttua.
- Mitä ihmettä? Tässä vuodessa on 53 viikkoa – "Välillä siinä vain käy niin" | YleX | yle.fi
- Perhonen Paula Koivuniemi
- Mina perhonen bag
- Mina perhonen
- Paula koivuniemi perhonen
HUOM Muista aina laittaa merosi mukaan tilaukseen! Kun teet tilauksesi aamulla klo 10. 00 mennessä, PYRIMME toimittamaan tilauksesi vielä saman päivän aikana. Toki vielä tässä vaiheessa on epäselvää paljonko tilauksia nasahtelee joten jos tulee älytön ruuhka, viive voi olla muutamia päiviä. Infotaan näistä mahdollisista tilausruuhkista kyllä erikseen. Tilaukset toimitetaan Hakaniemen myymälästä. Jos tilaat tuotteita jotka eivät ole Hakaniemen varastossa, toimitamme sinulle paketin sitten kun kaikki saman tilauksen tuotteet ovat saapuneet Hakaniemeen. Jos tilaat samalla kertaa tulevia julkaisuja, myöhemmin varastoon saapuvia tuotteita niin myös tällöin koko tilauksesi toimitetaan kun kaikki tilauksen tuotteet ovat Hakaniemen Äxässä. Tilauksia kotitoimitellaan maanantaista perjantaihin klo 10. 00-20. 00 välisenä aikana ja tilaukset toimitetaan kotiin Äxän oman henkilökunnan voimin. Meillä on aluksi käytössä yksi autolla huristeleva Äxän tyyppi ja yksi pyörällä tykittelevä Äxäläinen. Oletus on että monenlaista pitkätukkaa ja risupartaa löytyy näistä Äxäläisistä joten älä säikähdä jos epäilyttävä hippi hiippailee ovesi takana - hänellä on (tällä kertaa) taatusti vain levykäisiä toimitettavana ja hyvät siis mielessä.
Paula Koivuniemi seurasi hänen mukanaan ja he tekivät yhdessä vielä joukon yhteisiä bestsellereitä kuten kokoelmat Lähdetään (Tähtitorni), Rakkaustarina (Tähtitorni), Ilman minua (Sonet) ja Hei, buonanotte (Sonet). 1987 Koivuniemi sai myös Emma-patsaan vuoden naissolistina ja 10 vuotta myöhemmin ns. kunnia-Emman pitkästä urastaan musiikkiviihteen saralla. 90-luvulla Paula Koivuniemi jäi hieman varjoon hittilistoilla mutta menestyi edelleen hyvin keikkamarkkinoilla. Aivan vuosikymmenen ja -sadan lopussa hän teki komean paluun suosikkitilastojen kärkeen Niemisen sävellyksellä Kun kuuntelen Tomppaa (Music Makers), ja uuden vuosituhannen hän avasi kolmen muun suomalaisen kestosuosikin, Katri-Helenan, Lea Lavenin ja Marion Rungin kanssa yhteisprojektilla Leidit lavalla. Vuonna 2003 Koivuniemeltä ilmestyi romanttinen kokoelma Rakastunut (WEA). Kaiken muun aktiivisuutensa ohessa Koivuniemi on esiintynyt kiertueilla mm. bilebändi Jean S:n ja Kari Tapion kanssa sekä tehnyt ravintolashown Merja Larivaaran kumppanina.
Lisääntyneen suosion myötä Koivuniemelle alkoi kertyä myös tervetulleita televisioesiintymisiä, ja osallistuipa hän aivan 70-luvun lopulla Itä-Saksan Rostockissa pidettyyn kansainväliseen laulukilpailuun sijoittuen komeasti toiseksi. "Elämässä alkoi olla säpinää ja näkyvyyttä, joka enteili lisää menestystä", on toimittaja Pirkko Kotiranta todennut tästä vaiheesta artikkelissaan "Perhosen levyttäjä ei jäänyt päiväperhoksi- vaikka läheltä piti" teoksessa Suomi soi 1. Tanssilavoilta tangomarkkinoille (Tammi 2004). Niinpä Paula Koivuniemi oli 80-luvulle siirryttäessä taas valmis vaihtamaan levy-yhtiötä, ja hän palasi Fazer-Finnlevyyn aloittaen siellä sittemmin niin pitkäaikaiseksi ja hedelmälliseksi osoittautuneen yhteistyönsä Esa Niemisen kanssa. Heidän ensimmäinen yhteinen aikaansaannoksensa oli mahtavan suosion saavuttanut kokoelma Vie minut pois (Polydor) vetonaulanaan singlelistalla Paulan esittämänä ykkösenä komeillut ranskalaissävelmä Tummat silmät, ruskea tukka. Menestys jatkui seuraavana vuonna singlellä ja LP:llä Sata kesää, tuhat yötä (Polydor), jota seurasi Luotan sydämen ääneen (Polydor), ennen kuin Nieminen perusti Kim Kuusen kanssa oman tuotantoyhtiön Music Makersin.
Paula Koivuniemi - maalaistytöstä isojen estradien tähdeksi Paula Koivuniemi on yksi iskelmätaivaamme pitkäaikaisimmista tähdistä. Hän aloitti artistiuransa jo 1960-luvulla. Marraskuussa 2016 ensimmäisestä levytyksestä Perhonen tuli kuluneeksi 50 vuotta. Paula oli aloittaessaan 19-vuotias. Näin Paula Koivuniemi itse muistelee uraansa eri vuosikymmenillä. "Tapasin säveltäjä Toivo "Topi" Kärjen vuonna 1965. Hän totesi minulle, että ota tyttö laulutunteja vuosi ja tule sitten takaisin. Lähdin Kanadaan sukulaisteni luokse vuodeksi ja palattuani otin Topiin yhteyttä. Menin koelevytykseen ja Topi esitteli minulle kappaleen Yöperhonen. Laulaja Iiris Kangasniemi oli levyttänyt kappaleen sodan jälkeen, mutta vielä tuolloin siitä ei tullut suurta hittiä. Yöperhosen levytyksessä oli mukana myös Topin luottosanoittaja Tuula Valkama. Kun lauloin kappaletta studiossa, Tuula totesi, että tuommoinen maalaistyttö kuin Paula Koivuniemi, ei voi laulaa tällaista tekstiä. Yöperhonen kertoi alun perin katutytöstä, siitä kuinka hän yksin kulki öisiä katuja.
Paula päätti kuitenkin lähteä kesken kaiken Kanadaan. Vuoden kuluttua hän palasi Atlantin takaa kotitanhuvilleen ja rupesi opiskelemaan merkonomiksi Seinäjoen kauppaopistossa. Hän jatkoi esiintymisiä taiteilijanimellä Pia Christina, jota hän tarjosi myös Toivo Kärjelle ilmaantuessaan tämän kutsusta syksyllä -66 Helsinkiin tekemään esikoislevyään. Kärki hylkäsi ehdotuksen tylysti toteamalla, että Paula Koivuniemi oli ihan hyvä nimi iskelmälaulajalle - "ja Topi oli aivan oikeassa", on tähti itse myöntänyt myöhemmin. Maestro Kärki oli oikeassa myös antaessaan tulokkaan ensimmäiseksi levytyskappaleeksi H. Saarniahon tekstiltään tummasävyisen sävelmän Perhonen (Decca), joka oli jäänyt viitisentoista vuotta aikaisemmin vähemmälle huomiolle Iris Kangasniemen ikuistamana nimellä Yöperhonen (Rytmi). Tuula Valkaman uudistamassa sanoitusasussa siitä kehkeytyi näet nyt Paula Koivuniemen tulkitsemana hitti. Hänen seuraava menestysnumeronsa, Kärjen oma sävellys Jos helmiä kyyneleet ois (Decca) nähtiin listoilla vuonna 1968.
:format(jpeg):mode_rgb():quality(40)/discogs-images/R-3483806-1338980481-4779.jpeg.jpg)
Topi totesi Tuulalle, että tee sitten uusi teksti. Tuula sulkeutui puoleksi tunniksi viereiseen huoneeseen ja palasi sieltä uuden tekstin kanssa. Näin syntyi Perhonen -kappale, josta tuli ensimmäinen levytykseni vuonna 1966 eli yli 50 vuotta sitten. Perhosen myötä pääsin televisioon esittämään laulua isoihin konsertteihin ja se oli minun ponnahduslautani alalle. Toinen tärkeä asia oli keikkailu. 60-luku oli jännittävää, mutta samalla huoletonta ja hauskaa aikaa. Kaikki oli uutta, olinhan ujo maalaistyttö Seinäjoelta. Olin keikkaillut vain Pohjanmaalla isäni Mauri Koivuniemen bändin kanssa, mutta nyt edessä oli esiintymisiä ympäri Suomea. Keikkoja oli hurja määrä, jopa 20 keikkaa kuussa. Tanssilavat elivät kukoistuksensa aikaa ja suuret ikäluokat, eli oman ikäiseni ihmiset, kävivät ahkerasti tanssimassa. Tuolloin jokaiselle tanssilavalle oli kutsuttu säestämään paikallinen bändi, ja minä vain ilmestyin paikalle nuotteineni ja sitten mentiin. Se oli kovaa työtä. Oli siinä muusikoillakin tekemistä ja varmasti saivat kuulla kunniansa, jos ei kaikki säestyksessä mennytkään nappiin.